Toimiala-blogit


16.11.2016

Timo Metsä-Tokila: Minne menet, työelämä?

Marraskuussa 2016 julkaistiin työvoiman vuokrausta ja yksityistä työvoiman välitystä käsittelevä toimialaraportti. Raportista selviää, että varsinkin työvoiman vuokraus jatkaa kasvuaan. Suomalainen työelämä on oppinut käyttämään työvoiman vuokrausta. Näin yritykset saavat kaipaamansa työn tekemiseen liittyvää joustoa.

Raportissa analysoitiin myös sitä mihin työelämä on menossa. Jotta voisimme ymmärtää mitä työelämässä tulee tapahtumaan, meidän on ymmärrettävä työn tekemistä muokkaavia ilmiöitä ja asioita. Raporttia varten oli haastateltu 11 työelämän muutosten ammattilaista. Nämä henkilöt ovat omassa työssään päivittäin tekemisissä sen kysymyksen kanssa, mihin suuntaan työelämä on menossa. Asiantuntijoiden joukossa oli ammattiyhdistyksen edustajia, työnantajien edustajia, työvoimahallinnon edustajia ja yritysten edustajia. Lisäksi haastateltavien joukossa oli yksi liikkeenjohdon konsultti ja kaksi yritysneuvojaa. Kaikkia haastateltavia yhdistää pitkä työkokemus.

Digitaalisuuteen ja uuteen teknologiaan liittyvät asiat nousivat odotetusti haastatteluissa esille. Uusi teknologia ja digitaalisuus eivät voi olla erillinen osa liiketoimintaa vaan niiden pitää olla osa yrityksen jokaista prosessia ja funktiota. Näin digitaalisuudesta muodostuu myös uusi osaamisvaade kaikille työntekijöille.

Globalisaatio nostetaan haastatteluissa esille voimakkaasti. Tuotannollisten töiden häviämiseen Suomesta ei näytetä enää uskovan, sillä työn siirtymistä halvemman kustannustason maihin ei nähdä enää yhtä suurena peikkona kuin vielä muutama vuosi sitten. Ehkä ne työt, jotka väistämättä siirtyvät halvemman työvoiman maihin, ovat Suomesta jo toisiin maihin siirtyneet. Onneksi meillä on jo esimerkkejä siitä, että tuotantoa kannattaa ylläpitää myös Suomessa. Yhtenä positiivisena esimerkkinä voidaan pitää suomalaista telakkateollisuutta. Vuoden 2016 aikana Suomeen tulleet tilaukset kertovat siitä, että korkea osaamistaso, pitkälle kehitetyt tuotteet, uudet innovaatiot ja tehokas tuotanto luovat pohjan myös teolliselle tuotantotyölle Suomessa.

Kaikki haastateltavat nostivat esille osaamisen merkityksen. Asiantuntijat korostivat sitä, että kaikkien työntekijöiden tulee päivittää omaa osaamistaan ja samalla mielellään oppia jotain uutta, joka antaa mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja tarvittaessa löytää uutta työtä. Moni tämän päivän työntekijä voi ajautua eräänlaiseen ”moniduunitalouteen”, jossa oman osaamisen mukaan työtä tehdään usealle työnantajalle yhtä aikaa. Vaikka tämän kaltaisessa tilanteessa työ voi olla vapaampaa, silti osaamisen ylläpitämisen nähdään olevan ainoa turva nykyajan hyvin nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.


Timo Metsä-Tokila, toimialapäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus


14.3.2016

Timo Metsä-Tokila: Maailma tekniikan opiskelijan silmin

Vuoden 2015 viimeisessä toimialaraportissa on katsaus insinööritöiden tulevaisuuteen. Tulevaisuuskuva rakennettiin alaa opiskelevien nuorten silmin, heille järjestetyn tulevaisuustyöpajan pohjalta. Nuorten maalaama kuva antaa meille kaikille ajattelemisen aihetta.

Merkittävimmät työpajassa esille nostetut asiat ja ilmiöt olivat Suomen talouden huono tilanne, ympäristöönTimo Metsa-Tokila liittyvät huolet sekä Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema Venäjän naapurina. Suomen taloudellinen asema ja talouden heikko kilpailukyky oli mainittu lähes joka toisessa tulevaisuutta kuvaavassa nuorten tekemässä yhteenvedossa.

Opiskelijat olivat pohtineet Suomen tilannetta niin työllistymisen kuin yritysten talouden, pörssikurssien sekä maan hallituksen harjoittaman koulutuspolitiikan kautta. Nuorilla ei ole kovin voimakasta uskoa siihen, että asiat muuttuisivat Suomessa nopeasti – edessä on heidän mukaansa pitkä rakenteellisten muutosten aikakausi. Samalla he kuitenkin uskovat, että juuri he ja heidän osaamisensa on sellaista, jolla pärjätään työelämässä joko Suomessa tai muualla.

Ehkä meidän kaikkien pitäisi uskoa enemmän omaan osaamiseemme ja itseemme.

Mielenkiintoista oli, että opiskelijat nostivat esille useita ympäristöön liittyviä tekijöitä. Ympäristötekijöistä yksikään yksittäinen ilmiö ei noussut muiden yläpuolelle, mutta ilmastonmuutos, ympäristöongelmat, energiakysymykset, ruuan tuotannon ja ympäristön tasapainottelun sekä oman elinympäristön puhtaus nostettiin keskeisiksi huoliksi.

Henkilökohtaisista asioista muiden edelle nousivat perheen perustaminen, työllistymiseen liittyvät huolet sekä oma terveys. Varsinkin perheeseen ja terveyteen liittyvät asiat opiskelijat ottivat hyvin vakavasti, ja ne tuntuivat menevän kaikkien muiden asioiden edelle.

Kokonaisuutena tulevaisuustyöpajaan osallistuneet nuoret yllättivät minut, keski-ikäisen virkamiehen. Monissa asioissa he ovat pitkäjännitteisempiä ja asioita laajemmin hahmottavia kuin oman ikäluokkani edustajat. Heille myös työn, perheen ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeämpi kuin meille, jotka usein kirjoitamme näitä blogikirjoituksiakin yömyöhällä. Onneksi nuorissa on meidän tulevaisuutemme!

Nuorten tulevaisuuskuvan hahmottamiseen osallistuneet opiskelijat olivat Turun ammattikorkeakoulun tuotantotalouden viimeisen vuoden opiskelijoita. Kiitos heille, ja valoisaa tulevaisuutta kaikille!

Liike-elämän palvelut, Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus



22.2.2016

Anne Ristioja: Luomua ilman muuta

Biofach-messut on luomutoimijoiden piirissä jo käsite: pääsin sinne tänä keväänä elämäni ensimmäistä kertaa. Uskalsin käyttää lähes unohtunutta lukiosaksaani ja tilata muutakin kuin lempijälkiruokaani ”Eis mit heisen Himbeere”. Saksa jaksoi taas ilahduttaa - saksalaisilla on palveluasenne kohdallaan ja huumori herkässä. Mutta tärkeintä reissulla oli luomu!

Biofach-messut on maailman suurin luomumessutapahtuma, jossa esillä ovat erityisesti luomu-elintarvikkeet. Messuilla oli esillä myös luomukosmetiikkaa, mutta suurin ”pöhinä” oli elintarvikepuolella. Biofach on yrittäjille mielekäs messu siksi, että se on suunnattu ammattilaisille eli paikalla liikkuu paljon oikeita ostajia ja välittäjiä. Tänä vuonna suomalaiset olivat tuoneet messuille Food From Finland- teeman alla oman osaston, jolla esittäytyi kymmenen elintarvikealan yritystä. Erityisen hyvin olivat esillä suomalaiset puhtaat luomuluonnontuotteet. Suomen osasto erottautui sinivalkoisella raikkaudellaan ja myös osastolla pyörivä video oli maamme maisemia ja luontoa hyvällä tavalla esille tuova! Ja ne yrittäjät - iloista porukkaa koko joukko ja erityisesti Jymyn jäätelömiehet!

Tein messuilla yhden merkittävän havainnon ns. superfoodeista: monet Euroopan maat olivat rahdanneet messuille tavaraa Etelä-Amerikasta, Intiasta, Kiinasta ja Afrikasta! Kookosta, inkivääriä, chian-siemeniä, baobabia, kurkumaa, ja paljon muuta! Sitä myytiin kauniisti paketoituna superfoodina höystettynä erilaisin sloganein kuten no lactase, no glutein, vegan, jne. Esille tuotiin näyttävästi tuotannon eettisyyttä ja sosiaalista näkökulmaa. Iloinen olin siitä, että paikalla oli tuotteiden alkuperämaidenkin edustajia, sillä joidenkin osastojen kohdalla en voinut olla miettimättä, miten pitkälle olemme oikeasti päässeet siirtomaa-ajoista!

anne1
Kaskein Marja Oy:n tyylikästä tarinaa luomuluonnontuotteista(Birgitta Partanen)
HEUREKA-ilmiön koin, kun lähestyin kolmantena päivänä Suomen osastoa ja maltoin jäädä katselemaan sitä tarkemmin: toden totta – meillä nyt vain sattuu olemaan sekä puhdas luonto, loistavat tarinat marja- ja sieniretkineen sekä maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruualue! Muut viestit tulivatkin hyvin esille yritysten esittämien kuvatarinoiden kautta, mutta MAAILMAN SUURIN LUONNONTUOTTEIDEN LUOMUKERUUALUE jäi vielä suomalaisten omaksi tiedoksi. Luomuluonnontuotteet ovat kyllä Biofachinkin tuoterepertuaarissa jotain aivan erityistä – vastaavaa ei tullut monellakaan osastolla vastaan, sillä pääosa luomusta tuotetaan viljeltynä. Lähimmät kilpailijat vain Biofachin osastoja kiertäen näkyivät olevan Ukraina sekä Kanada. Kanadallakin oli tosin tarjota viljeltyjä karpaloita, mutta myyntitykki osastolla oli sellainen huulenheittäjä, että hän olisi varmaan myynyt meidän marjat omiensa ohella! Kanadan julisteen edessä jäi pitkään miettimään, miten kilpailemme esimerkiksi marjabisneksessä sellaisen maan kanssa, jossa karpalosatoa vedetään kuin nuottaa ikään. Myös ukrainalaiset olivat vakuuttavia ja heidän tuotteensa maistuivat aidoilta ja todella hyviltä. Suuntaus taitaa olla makutestien perusteella hieman vähemmän makeaan marjatuotteeseen – tai sitten kyse oli vain selkeästi terveystuotteesta ilman suuria sokerimääriä. Messuilla sai kyllä suunsa makeaksi raakasuklaaherkuilla ja muutenkin oli tarjolla niin paljon maistiaisia, ettei tarvinnut käydä syömässä kuin vasta illalla!

Haastattelin muutamia Suomen osaston yrittäjiä messuilla ja niiden jälkeen: mitä yrittäjät kehittäjiltä odottavat? Mitä voisimme tehdä, jotta olisimme parempia haastajia Kanadalle ja Ukrainalle? Sertifikaatit ovat tärkeitä, se tuli selväksi. Se kävi ilmi etenkin kosmetiikkaosastolla, jossa mm. venäläinen Naturica Sibiricalla taisi olla lähes kymmenen eri sertifikaattia. Yrittäjät rakentavat itse tuotteillensa tarinan, mutta niihin kaivataan pohjaksi faktaa – tietoa Suomen luonnosta, tietoa tuotteista, tietoa pitoisuuksista ja vertailuja esimerkiksi pohjoisessa tuotetun ja etelässä tuotetun kesken. Luonnonvarakeskuksen uusi valtakunnallinen hanke, Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä, toivon mukaan tuo tähän vastauksia ja me luonnontuotealan kehittäjät olemme puolestamme valmiit keräämään tietoa luomuluonnontuotteiden markkinoinnin vauhdittamiseksi!

Tavoitteena voisi ensi vuonna olla, että kaikki Suomen osaston ohittaneet tietävät, missä on maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruualue ja miten sitä hyödynnämme pitkälle jalostetuissa tuotteissa sekä palveluissa.


anne2
Vavesaaren tilan herkut odottavat messuvieraita(Birgitta Partanen)

anne3
Kiantama Oy:n esittelytiskillä oli marjaa ihan uudella tavalla (Birgitta Partanen)

Luomuluonnontuotteiden keruualueella ei ole käytetty kolmena poimintaa edeltävänä vuotena kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita: luonnontuotteet voivat olla esimerkiksi marjoja, sieniä tai yrttejä. Lue lisää luomusta http://luomuailmanmuuta.fi/biofach-mykisti-tarjonnallaan/

Luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja anne.ristioja@ely-keskus.fi



28.10.2015

Anne Ristioja: Jos metsään haluat mennä nyt – takuulla yllätyt!

Metsät ovat positiivisen huomion kohteena. Metsistä saa paitsi uusia biotuotteita Äänekosken tapaan, myös luonnontuotteita, kuten vaikkapa mahlaa, pihkaa, pakuria tai pettua. Biotaloudesta toivotaan talouden uutta veturia, ja miksi ei: Luonnontuoteala on biotaloudessa vielä marginaalissa, mutta imagoarvoltaan se on kokoaan suurempi. Alalla on myös hyvät mahdollisuudet kasvuun, joten yrittäjiä ja kehittäjiä tarvitaan. Olen mukana!

Koottua toimialatietoa luonnontuotealalta on tuotettu vasta vähän aikaa:Anne Ristioja(27.10.2015) ensimmäinen toimialaraportti julkaistiin viime toukokuussa. Toimialatiedon kokoaminen alalta ei ole aivan niin yksinkertaista kuin monilla muilla aloilla, koska luonnontuotealan yritykset jakautuvat useisiin eri toimialaluokkiin.

Suurin osa luonnontuotealan yrityksistä toimii elintarvikealalla, mutta kosmetiikka- ja hyvinvointialan yritysten määrä on voimakkaassa kasvussa. Luonnontuotteita osataan nykyisin tuotteistaa myös palveluiksi esimerkiksi luontomatkailussa ja Green care -toiminnassa.

Täsmällisemmän toimialatiedon kerääminen mm. alan kokonaisliikevaihdosta ja -työllistävyydestä on lähiajan tavoite: tähän on hyvät mahdollisuudet, koska alan yhteistyö on tiivistynyt ja tiedonvaihto parantunut.

Luonnontuotealan markkinoilla kilpailu on kovaa: emme pysty kilpailemaan amerikkalaisten ja kanadalaisten kanssa määrissä, emmekä kiinalaisten tai puolalaisten kanssa hinnoissa. Sen sijaan meillä on muutamia vertaansa vailla olevia ylivoimatekijöitä. Tärkein näistä on Suomen luonnon puhtaus, joka on tunnettu ympäri maailmaa ja josta löytyy myös faktaa. Lisäksi Suomessa on maailman suurin luomukeruualue, kaikkiaan noin 11,6 miljoonaa hehtaaria. Luomukeruualue on metsää tai niittyä, jolla ei ole viimeiseen kolmeen vuoteen käytetty keinotekoisia lannoitteita tai torjunta-aineita.  

Koska luomutuotteiden kulutus maailmalla on edelleen tasaisessa kasvussa, suomalaisten tulisi ottaa pikimmiten tästä oma siivunsa! Myös metsämustikkamme peittoaa mennen tullen viljellyn pensasmustikan: metsämustikassa on arvoaineita, eli tässä tapauksessa antosyaaniyhdisteitä, jopa nelinkertainen määrä pensasmustikkaan verrattuna.

Lisää tietoa luonnontuotealan mahdollisuuksista, verkostoista ja rahoituksesta jaetaan marraskuussa alkavalla maakuntiin kohdistuvalla luonnontuotealan infokierroksella. Ensimmäisenä on vuorossa Keski-Suomi ja Jyväskylän tilaisuus 5.11.2015 ja ennen joulua vielä mm. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.  Valtakunnallisilla luonnontuotepäivillä Rukalla julkaistaan 12.11.2015 luonnontuotealan pk-toimialabarometri.  Barometri tulee yleisön luettavaksi TEM toimialapalvelun sivulle julkaisun jälkeen.

Olen kierroksella mukana yhdessä luonnontuotealan koordinaatiohankkeen vetäjien kanssa. Lisätietoa infoista saat osoitteesta www.luontoyrittaja.fi/lumoa

Lisätietoa luonnontuotealan toimialatilanteesta ja -näkymistä:

Luonnontuoteala, toukokuu 2015 (pdf, 3.1 MB)
Luonnontuotealan näkymät, syksy 2015 (pdf, 267 KB)
Luonnontuotealan näkymät syksy 2015 -esittelyvideo

Anne Ristioja, toimialapäällikkö/luonnontuoteala, Lapin ELY-keskus



19.10.2015

Esa Tikkanen: Tietoa toimialojen lähiajan kehitysnäkymistä tarvitaan

Elämme nopeasti etenevässä digitalisaation maailmassa, jossa voi helposti ajautua tilastojen sekamelskaan.Työn tuottavuuden kiristyessä yhä tärkeämmäksi muodostuu helposti hyödynnettävän ja ajantasaisen näkemystiedon saatavuus.

Kun nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ennustelaitokset tarkistavat toistuvasti ennusteitaan alaspäin, lähiajan kehitysnäkymien merkitys korostuu.  Esa Tikkanen

Toimialojen näkymät -katsaukset ovat asiantuntijoiden näkemyksiä eri toimialojen tilanteesta  sekä lyhyen aikavälin  kehitykseen vaikuttavista tekijöitä. Katsaukset tuottaa TEM yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. 

Tuoreimpien toimialanäkymien mukaan liike-elämän palveluissa on luvassa kasvua, mutta luonnontuotealan näkymät ovat varovaisen positiiviset. Venäläisten matkailu vähenee edelleen, mutta kiinalaisten ja keskieurooppalaisten matkailu on kasvussa. Elintarvikesektorin ja puutuotteiden markkinatilanne jatkuu vaikeana. Energian alalla aurinkosähkö nousee, samoin uusiutuvien osuus energian kokonaiskulutuksessa. Kaivosalan tilanne on vaikea raaka-aineiden hintojen edelleen laskiessa.

Yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ovat usein nopeita. Tuoreen tutkimuksen mukaan Toimialapalvelun toimialaraportit ennakoivat hyvin alan kehitystä 2-3 vuoden ajanjaksolla. Raporttien tueksi julkaistaan nyt kaksi kertaa vuodessa toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymistä. 

Tänä syksynä arviot tehtiin puutuoteteollisuudesta, matkailusta, liike-elämän palveluista, elintarviketeollisuudesta, luonnontuotealasta, uusiutuvan energiasta ja kaivosalasta. 

Katsaukset ovat laatineet pääosin ELY-keskuksissa toimivat toimialapäälliköt. 

Viimeisten tilastotietojen, ennusteiden ja alan pk-yritysten suhdannekyselyn tulosten lisäksi näkemykset perustuvat henkilöiden pitkäaikaiseen alan tuntemukseen. 

Toimialapäälliköiden raportit ja videohaastattelut syksyn kehitysnäkymistä ovat verkossa osoitteessa http://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialojen_nakymat/toimialojen_nakymat_-katsaukset_2015

 

Esa Tikkanen, kehittämispäällikkö, TEM